Oman itsen hyväksyntä ei ole aina helppoa kenellekään. Kun elää vamman tai sairauden kanssa, se tuo oman itsen hyväksyntään omat juttunsa. Joudumme poikkeamaan valtavirrasta ja olemaan usein ei toivotun huomion ja kommenttien kohteena. Joudumme todistelemaan kykyjämme ja toisaalta myös avun tarvettamme ulospäin. Tällainen voi uuvuttaa ja ajaa helposti suorittamiseen.
Toimintakykymme mukaan voimme joutua tekemään joitakin asioita eri tahtiin tai eri tavalla kuin ne, joilla vammaa tai pitkäaikaissairautta ei ole. Minua on auttanut, kun on oppinut, ettei kaikkia asioita tarvitse tehdä samalla lailla kuin kaikki muut. On ihan yhtä ok tehdä asioita omalla tavalla ja omaan tahtiin. Kun kuuntelemme omaa jaksamistamme ja toimimme sen sallimissa rajoissa, pystymme paremmin keskittymään niihin asioihin, jotka ovat meille aidosti tärkeitä.
On myös tärkeää muistaa, että vamma tai sairaus on vain yksi osa meitä. Meissä on monia puolia ja jokainen ihminen on oma persoonansa. Meillä kaikilla on omat mielenkiinnon kohteemme ja ajatukset siitä mitä haluamme olla.
Omaa itsetuntoani olen vahvistanut sillä että olen kiinnittänyt huomiota omiin vahvuuksiin ja niihin ominaisuuksiin jotka eivät liity vammaan. Olen hyvä tyyppi, jolla on vamma. Kukaan ihminen ei pysty täyteen potentiaaliinsa kaikissa tilanteissa. Toimintakyvyn ja jaksamisen vaihtelu on tavallista, eikä se tee kenestäkään huonompaa ihmistä. Toiset ihmisten ajatukset meitä kohtaan eivät myöskään ole niin ankaria, kuin mitä usein itse olemme itsellemme. Olen harjoitellut antamaan itselleni kiitosta kaikista onnistumisista, ja pienistäkin edistymisistä.
Hyvää Disability Pride kuukautta eli vammaisten pride kuukautta kaikille!
-Kesäheinä
Ps. Kannattaa katsoa erityisestinuori Instagramista Disability Pride julkaisut, joita tulee heinäkuun aikana joka tiistai! Niitä saa jakaa, jotta saadaan tietoisuutta vammaisten asioista laajennettua.
