On ollut niin huonoja kokemuksia työelämässä ja omistan kolme eri ammattia, mieluummin opiskelen kun olen työttömänä. Ei ole perehdytetty kunnolla ja on saanut siitä saanut sitten palautetta, kun hommat ei ole sujuneet. Esim. kysytty, miksi jättänyt kohteen siivoamatta, kun ei oltu kerrottu, että se pitäisi siivota. Kun ei pystynyt siivoamaan tavoiteajassa, irtisanottiin tekstiviestillä eikä asiaa käyty läpi ollenkaan.
Toinen esimerkki, kun oli eri siivousfirmassa, jossa oli monta eri kohdetta ja koeajalla irtisanottiin. Kun yhtenä perjantaina ei tullutkaan tietoa seuraavan viikon töistä, kysyin pomolta, mistä saan ensi viikon työt tietooni ja pomo kertoi, että työt ei jatku, koska kohteita ei ole tarpeeksi. Itse piti tiedustella kun töitä ei alkanut kuulua ja irtisanottiin vasta sitten.
Tuntui siltä, että työnantajat ei nyt toimineet oikein. Otin yhteyttä ammattiliittoon ja kysyin, onko mennyt lain mukaan. Toisaalta helpotus, että pääsi pois kun ei ole epilepsiaa sairastavalle maailman paras paikka työskennellä porrassiivoojana, jos saa kohtauksen. Toisaalta taas kaikki paperisotkut työttömänä ja raha-asiat mietitytti.
Siivoushommien jälkeen olin sijaisena kahvilassa ja päiväkodissa, joista on onneksi myös hyviä kokemuksia. Mukavinta oli, kun voitiin työt suunnitella yhdessä. Kahvilatöissä alkoi tuntua seisominen raskaalta, mutta sitten opiskelin lastenohjaajaksi. Päiväkodissa tuntui, että lapsista saa energiaa ja tiimityöskentely oli pääsääntöisesti mukavaa. Päiväkodissa loppui työt, koska siellä koettiin epilepsia liian isona riskinä, jos saa kohtauksen töissä. Nyt olen työkyvyttömyyseläkkeellä, johon pääseminen oli oikeastaan helpotus.
-R.
