Eri ihmiset tuovat arkeen erilaisia asioita ja kaikkiin ihmisiin on hieman erilainen suhde. Joskus voi jäädä kuitenkin vaille hyviä ihmissuhteita ilman omaa valintaa.
Oma tai ystävän elämäntilanne on voinut muuttua niin, ettei yhteistä aikaa löydy helposti. Joskus voi olla vaikea löytää ihmistä, jonka kanssa olisi samoja mielenkiinnon kohteita. Myös uusien ihmisten jännittäminen tai sosiaalisten tilanteiden pelko voi haastaa uusien ystävyyssuhteiden solmimista.
Itse olen kokenut yksinäisyyden tunteita eniten silloin, kun olen muuttanut vieraaseen kaupunkiin opiskelemaan ja uuteen elämänvaiheeseen sopeutuminen on vienyt aikaa. Aluksi koin itseni ulkopuoliseksi uuden luokkani muusta porukasta enkä uskaltanut tutustua uusiin ihmisiin, vaikka toisaalta olisin halunnut. Oli raskasta, kun kuuli esimerkiksi koulun käytävässä muiden suunnittelevan yhteistä tekemistä illaksi, ja toisaalta olisin halunnut mennä mukaan, toisaalta en siihen pystynyt. Erilaisten pari- ja ryhmätehtävien kautta pääsin ajan kanssa tutustumaan paremmin muutamaan ihmiseen, jonka kanssa aloin viettää aikaa säännöllisesti.
Nykyään yksinäisyyden tunne nousee esiin silloin, kun selaan somea ja näen muiden elämän ”huippuhetkiä” juhlista ja yhteisistä illanvietoista. Silloin nousee tunne siitä, että kaikkien muiden elämä on sosiaalista ja vilkasta, vaikka niin ei välttämättä ole.
Yksin oleminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita yksinäisyyttä. Yksin oleminen voi olla joskus tarpeellista ja olla oma päätös. Yksinäisyys taas on haitallinen tunne ja pitkittyessään heikentää hyvinvointia.
Olen huomannut, että ystävien määrällä ei ole isoa merkitystä. Yksikin läheinen ja aito ihmissuhde voi ehkäistä yksinäisyyden tunnetta. Yksinäisyyden tunnetta ei tarvitse säikähtää, sitä kokevat ajoittain kaikki, eikä se kerro sinun ominaisuuksista.
-Hippu
